Friday 13 June 2014

Vent about Lolita bullying

Heippa, tänään kirjoitan lyhyesti asiasta, mikä on ärsyttänyt minua jo melko kauan, nimittäin siitä, miten jotkut lolitat kohtelevat toisiaan. Heti alkuun sanon ettei tämä tietenkään koske kaikkia ja suurin osa tapaamistani lolitoista on ihania ihmisiä, mutta netti on täynnä ihmisiä. Ja kun kukaan ei tiedä kuka olet, on helppo tehdä asioita, mitä ei "oikeassa elämässä" tekisi.

Hello, today I'll write shortly about something that's annoyed me for a while, and that is how some lolitas treat each other. The first thing I'll say that this does not apply to every one and most of lolitas I've met are lovely, but the internet is full of people. And when no one knows who you are, it's easy to do things you wouldn't do "in real life".

Ehkä suurin mielipaha on se, että jos ei omista brändiä, ei ole lolita. Mielestäni tämä ei päde mihinkään muotiin: jos ylläsi on hieno paita, minulle on aivan sama onko se Guccia vai Tarjoustalon alerekistä. Jos se on ruma ja maksoit siitä satoja euroja, se on silti ruma. Vaatteiden hinta tai merkki ei määrittele ihmisen arvoa tai vaatteiden hienoutta. 

Perhaps my biggest annoyance is that if you don't own brand, you're not a lolita. I don't think this applies to any fashion: if you're wearing a pretty shirt, I don't care if it's Gucci or from a sale rack at Walmart. Or if it's ugly and you payed hundreds for it, it's still ugly. The price or brand of your clothing does not dictate the value of a person or the beauty of a garment.

Toinen on se, että vain laiha voi olla kaunis. Vain laiha voi olla lolita, läskit ovat automaattisesti itoja. Tai liian pitkät, tai leveäharteiset, tai mikä päivän kriteeri sitten onkaan. Naurettavaa. Kaikki ovat kauniita omalla tavallaan, eikä kenenkään kuulu pelätä muiden syrjintää ulkonäkönsä perusteella.

Other is that only thin can be beautiful. Only thin people can be lolitas, fattys are automatically itas. Or people who are too tall, or too broad shouldered, or what ever happens to be the criteria of the day. Ridiculous. Everyone is beautiful in their own way, no one should be afraid of others judging them solely on their appearance.

Kolmas on se, ettet voi olla hyvä lolita ilman kymmeniä lolitakavereita. Toki röyhelöiset ystävät tuovat lisäsisältöä ja avaavat uusia näkökulmia muotiin, mutta itsekin pukeuduin muotiin hyvän puoli vuotta ennen kuin aloin puhumaan muille lolitoille. Eikä siinä ollut mitään vikaa tai mitään hävettävää. Lolita voi olla ilman kymmenen hengen teekutsujakin.

The third is that you can't be a proper lolita without dozens of lolita besties. Sure frilly friends add something exrta and open new points of view to the fashion, but I myself wore lolita for a good six months before I started talking to other lolitas. And there's nothing wrong with that nor nothing to be ashamed of. You can be a lolita without a ten people tea party.

Neljäs on niin säälittävä että hirvittää: vihasivustot. Secretit ja behind the bows ovat paikkoja missä en edes käy: en anna näille ilkeille ihmisille sitä tyydytystä että lukisin heidän ilkeitä kommenttejaan. Olen muutenkin todella vähän kansainvälisillä foorumeilla, koska en jaksa lukea ilkeitä kommentteja ja pohdintoja siitä, mitä on "hyvä lolita". Lolita on se, miten haluan itse muotia toteuttaa. 

Fourth one is so pathetic it makes me sick: hate sites. Secrets and Behind the Bows are places I don't even visit: I won't give these nasty people the satisfaction of me reading their mean comments. I'm very absent in international forums anyway because I'm tired of reading nasty remarks and ponderings of what is "good lolita". Lolita is how I want to execute the fashion.

Katson Youtubesta paljon Kotan videoita, ja hän puhuu tästä aiheesta todella hyvin. Linkkaan videon tähän (hänen suostumuksellaan), käykää ihmeessä katsomassa se ja muitakin hänen videoitaan.

A Youtuber whose videos I watch and really like, Kota, talked about this subject and I'll link the video here (with her permission). Go watch it and her other videos as well.

Lolita Problems: The Godly Few | Everything wrong with the Lolita community

Loppuun haluan sanoa että kyllä, tietysti ymmärrän ettei kaikki voi tulla toimeen keskenään ja ettei tiettyyn muotiin pukeutumalla muutu virheettömäksi yli-ihmiseksi, mutta come on. Se vaatii jotain erityistä että postailee nettiin tai sanoo jotain ilkeää. Jos en pidä jostakusta, se on minun ongelmani ja joko pidän tiedon itselläni tai selvitän sen asianomaisen kanssa. Toivon, että ihmiset olisivat mukavempia toisilleen... Jos sinua on kiusattu olen todella pahoillani ja haluan kertoa, ettei kaikki ole ilkeitä. On myös mukavia ihmisiä.

To end this pointless rant I want to say that yes, of course I understand that not everyone gets along and that just by wearing a certain fashion you won't become some sort of super human void of flaws, but come on. It takes a special something to post something mean or act mean in person. If I don't like someone, it's my problem and I'll keep it to myself or sort it out with the person in question. I wish people could be nicer to each other... And if you have been bullied, I am truly sorry for you and want you to know that not every one is mean. There are nice ones as well. 

Olen pahoillani jos loukkasin jotakuta, mutta olen oikeasti tätä mieltä. Kommentoikaa ihmeessä jos teillä on jotain negatiivista tai positiivista palautetta.

I'm sorry if I offended anyone but this is how I feel. Please comment if you have a negative or positive response.

6 comments:

  1. Juurikin nämä vihasivustot, kiusaaminen, arvostelu, you name it oli syitä sille miksi oikeasti harkitsin moneen kertaan alanko pukeutumaan lolitoihin ja ennen kaikkea, laitanko asuista kuvia blogiin, uskallanko sanoa olevani lolita. Onneksi kuitenkin uskalsin, koska onhan tämä nyt aivan ihana tyyli ja vaatteet on niin kauniita. En minäkään käsitä tätä kiusaamista, varsinkin kun ulkopuolelta, tyylistä tietämättömiltä tms. voi tulla loukkaavia kommentteja sun muuta niin luulisi että lolitat osaisivat tukea toisiaan -.- Miltä tuntuu kun joku vieras arvostelee, haukkuu. Empatia-kyky, se tuntuu olevan joillakin hukassa. Jokaisella on myöskin oma maku ja oma tyyli, toinen tykkää niistä brändi-vaatteista, toinen jostakin muusta, kolmas ompelee itse. Tärkeintä on minusta se on löytää sen oman juttunsa eikä pelkää toteuttaa sitä.
    Onneksi kuitenkin täällä Suomessa on suhteellisen hyvä henki ja olen itsekin tutustunut aivan ihaniin ihmisiin. <3 Tuntuu että nämä ilkimykset on pieni mutta sitäkin äänekäämpi joukko, ei se tarvi kuin sen yhden ilkimyksen niin moni voi pahoittaa mielensä :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kärsin monta vuotta koulukiusaamisesta, joten en todellakaan halunnut laittaa itseäni tietoisesti samaan tilanteeseen. Monen vuoden harjoituksen jälkeen osaan kyllä hyvin ohittaa ilkeät sanat ja katseet, mutta eivät ne kivoja ole. Onneksi suurin osa on tosiaan mukavia, meidän suomalaisten pitää oppia kehumaan toisiamme enemmän niin sillä saataisiin haukkujia vähemmistöön. :)

      Delete
  2. Asiallinen päivitys hankalasta aiheesta. En itse pyöri niinkään lolipiireissä, mutta aika ikäviä juttuja on kyllä saanut kuulla meiningistä ja joistakin on tullut aika huumorintajuton kuva. Mua ei kyllä edes lolitaksi voi sanoa, se on pikemminkin yksi elementti tyylissäni. Monet perinteiset lolijutut eivät sovi itselleni kokoni takia ollenkaan. Mutta kyllähän jokaiseen alakulttuuriin mahtuu monenlaisia ihmisiä jotka ajattelevat asioista eri lailla, siksi näitä ongelmia syntyy. Olisi se vaan kyllä kiva, jos voitaisiin olla nokkimatta, kun ulkopuolisissa on ihan tarpeeksi kestämistä. Itselleni on coneissa muutaman vajakin toimesta tehty selväksi, että olen painoni takia muita huonompi. Se on sinänsä hauska juttu, kun en itse edes cossaa mitään puolialastomia, hoikkia tytsyjä, vaan olen mennyt siellä normivaatteissa. :D Ja kyllähän sen itsekin tiedostan, että jos joskus päädyn jotain hienoa cossaamaan, niin olen automaattisesti alempana kuin hahmon kokoa lähempänä oleva tyyppi, vaikka pukuni olisi miten hienosti ommeltu. Mutta näihin on vuosien varrella totuttu, enkä halua jättää harrastustani muutaman urpon takia. Saatan olla vähän naiivi, mutta uskon että ihmisten ystävällisellä kohtelulla pääsee paljon pidemmälle kun ilkeilyllä, vaikkei se ulkokuori niin hieno olisikaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkään en todellakaan ole mikään lifestyle-lolita vaan se vie about puolet ajastani, ja loppuajan olenkin ihan erinäköinen. Mielestäni kaikkia rakastamiaan tyylejä saa toteuttaa juuri niin kuin itse haluaa. :)

      Koen olevani aika normaalipainoinen ellen hoikka tyttö, ja minäkin olen saanut kuulla haukkuja painostani. Olen sujut itseni kanssa joten ihmettelen vain, kuinka laiha sitä muka pitäisi olla, että on "ihannepainoinen". Animehahmot nyt eivät muutenkaan ole siitä realistisimmasta päästä kun ruumiinrakenteesta puhutaan, joten on aika naurettavaa olettaa, että kaikki cossaajat olisivat tarkalleen yhtä langanlaihoja ja isorintaisia kuin hahmonsa. Muutenkin toisten on todella asiatonta tulla kommentoimaan vieraan ihmisen ulkonäköä, ellei paino tai sen puute ole terveyttä vaarantava. Anoreksia ja alipaino on ihan yhtä vaarallista kuin ylipainokin, eikä sitä pitäisi ihailla.

      Hymy tai kiva kommentti ei maksa mitään, ja jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, hiljaisuus on vielä helpompaa. :)

      Delete
  3. Sitä kyllä tulee mietittyä, että millainen elämä ilkeilijöillä on. Tavallaan aika surullista, jos saa jotain mielihyvää ihmisten kiusaamisesta. Sen voi vielä ymmärtää jos kyseessä on teinit, mutta aikuisilta alkaa olemaan vähän liikaa.

    Mua kyllä yhtä lailla ärsyttää randomien kommentit "terveyden nimissä", kun ainoa oikea henkilö siitä huomauttamaan on lääkäri. Lihavuus itsessään ei ole vaarallista, jos liikkuu ja syö vihanneksensa. Vaarallista siitä tulee, kun ei liiku ja elää pitsalla. Monella hyvin elävällä lihavalla on kaiken huipuksi kolesteroliarvot ja verenpaineet paremmassa kuosissa kun hoikalla ihmisellä, joka ei liiku metriäkään ja ehkä vielä polttaakin. Pahoittelen jos kuulostan turhan hyökkäävältä, en sano tätä pahalla, mutta on oikeasti aika rasittavaa kun tuntemattomat ihmiset kyseenalaistavat älykkyysosamääräni silloin harvoin kun käyn pitsalla. "Tiiätkö ettet oikeesti tarvitsisi tota? Kai tiiät että sulla on kohta joku diabetes? Läski." :D Näitä ihan oikeasti on. Siis niitä, jotka ajattelevat että lihavat ovat automaattisesti myös tyhmiä. Sama toimii myös toisinpäin: tiedän pari luonnostaan tosi hoikkaa tyyppiä, jotka eivät liho sitten millään, vaikka vähän tahtoisivatkin etteivät kaikki luut paistaisi. Heistä tuntuu ihan yhtä kurjalta, kun päivitellään ja kehotetaan syömään. He häpeävät ulkomuotoaan ja piilottavat sen löysien vaatteiden alle, koska jos erehtyy pistämään päälleen jotain vartalonmyötäisempää, alkaa ohikulkijoiden kesken hurja bingo siitä, mikä syömishäiriö mahtaa olla kyseessä. Tämäkin ratkeaisi, jos ihmiset vaivautuisivat ajattelemaan edes pikkuisen.

    Huh, olen jotenkin ajatellut että tuo kiusaaminen kohdistuu niihin, jotka ovat oikeasti vähän isompia (siis muualla kuin ala-asteella, jossa kaikki ovat läskejä ja rumia). Aika huolestuttava ilmiö, kun sinunlaisellesi hoikalle tytölle auotaan päätä aiheesta. Onneksi kaikki on voitettavissa asenteella! Ihailen kaikkia, jotka uskaltavat pitää itsestään ja kääntää selkänsä sille tyypille telkkarissa, joka sanoo ettet ikinä ole tarpeeksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu terveydelle vaarallisilla mitoilla tarkoitin lähinnä jotain Jenkeistä tuttua parinsadan kilon elonpainoa, pienestä ylipainosta ei itsessään ole mitään vaaraa.

      Media tuputtaa nuorille absurdeja kauneusihanteita, ja sitten itketään miksei itse ole samannäköinen. Joissain Cosmon tyylisissä pitäisi olla ikärajat, vaikkei ikä aina sitä kriittistä ajattelua tuokaan. Surullista se silti on. Jos urheilijat eivät saa käyttää doping-aineita, mallien ei pitäisi saada käyttää photoshoppia.

      Delete