Hesareissu ja taikakoulu

Pääsin alkuviikosta työpaikan puolesta koulutukseen. Koko reissu oli mielenkiintoinen, mukava ja hyödyllinen, olin otettu että pääsin mukaan! 

Majoitus oli hotellissa, olin samassa huoneessa työkaverin kanssa (valtasin oman sängyn jo läppärillä), huone oli nätti. Kylppärissä oli iso amme ja aamupala oli herkullinen ja niin kattava, että jopa näin ruoka-ainerajoitteinen löysi kaikkea herkullista. Olin muuten ensimmäistä kertaa muualla kuin Tukholman Omenahotellissa! Perheessäni on ollut mökkejä, ja reissasimme paljon asuntoautolla ja -vaunulla sekä Suomessa että Euroopassa, niin hotellit ja lentäminen on jääneet vieraiksi. Autolla matkustus on yhä mielessäni ykkönen, on se vaan niin tunnelmallista :D Harmi vain, että se tulee aika kalliiksi, etenkin jos on asuntovaunu tai -auto.

Mutta takaisin asiaan. Koulutus kun oli kyseessä en luonnollisesti voinut mennä missään loli/punkreleissä, mutta ei ollut ihan jakkupuku-tason tilaisuuskaan joten näillä mentiin. Päivällä neule, toppi, siistit korut ja melkein normaalit housut. Illalla sitten tard-paita ja iso huppari.

Tiistaina myös normivaatteet, niistä ei kuvaa.

Olimme Pasilassa mistä olisi aika helposti päässyt Helsingin keskustaan, missä on monia liikkeitä, mitä Turussa ei ole. Houkutus oli suuri, mutta koska ulkomailta on tulossa vielä vaikka mitä mistä on vielä posteja / tulleja maksamatta, en antanut itselleni lupaa mennä. Olisi kuitenkin tullut kalliiksi, Morticia kun ei ole se halvin putiikki... Jätin mielummin itselleni vähän määrärahoja muihin löytöihin.

Bodylinelta tilaamani kengät muuten tulivat! Niistä kunnon kuvaa sitten ensi postauksessa, suunnitelmissa olisi pistää ne sunnuntaina jalkaan ~

Loppuun peliasiaa. Yleensä pelaan tosiaan joko ns. "äijäpelejä" eli Diabloa, Shadow Warrioria ja Burnout-ajopelejä tms tai tasohyppelypelejä tai Terrariaa, joten tämä uusin pelini on aika poikkeava. Läppäri oli Helsingissä mukana yhdestä syystä: Magical Diary. Pelissä menet taikakouluun ja opiskelet erilaisia loitsuja, valitset oman lukujärjestyksesi ja yrität löytää tiesi ulos tyrmissä järjestettävissä kokeista. Samalla sitten kaveeraat muiden oppilaiden kanssa, osallistut erilaisiin tapahtumiin ja ehkä löydät jonkun romanssin kohteen. Kyseessä on siis ensimmäinen pelaamani school/dating sim, en ollut koskaan edes harkinnut pelaavani mitään tämäntyylistä, ellei eräs seuraamani Youtube-pelaaja Dodger olisi pelannut peliä. Ei sillä että tämäntyyliset pelit olisivat huonoja tai alempiarvoisia, en vain itse ole halunnut pelata näitä tai visual novelleja. Silti, vähän omaa peliegoa vastaan, tämä vaikutti jollain tavalla hauskalta, joten se oli sitten pakko ostaa ja koittaa ihan itse. Ja vaikka peli ei tavallaan ole _hyvä_, se on kyllä koukuttava. Ensimmäinen pelini päättyi niin surkeasti, että se oikeasti harmitti, joten revanssi oli paikallaan. Toinen läpipeluu (kyseessä on siis n. 5h mittainen peli) sujui jo paremmin, ja kolmannen sain loppuun Helsingissä. Kaikki läpipeluut ovat olleet aivan erilaisia, joten vaikka jotkin asiat menevät samalla tavalla, peli ei muuttunut tylsäksi. Pitäisi kai koittaa muitakin ns. tyttömäisiä pelejä, saattaisin vaikka tykätä. Osaisiko joku suositella jotain? Olen näistä tosiaan ihan pihalla :D

Sekalaista

Kiireinen viikko, mutta Qutielandin tilaukseni tuli vihdoin! Tai no, tuli ja jämähti tulliin. Siitä lisää kun saan sen oikeasti käsiini, mutta odotus on kova - ja viikonloppu edessä.

Tilaamani the Shining tuli, tämä pitää lukea ennen Doctor Sleepiä. Ennen niitä luen kyllä Hobbin kirjat, kunhan ne saapuvat. Wolverinen löysin huimaan kolmentoista euron hintaan, niin se löysi tiensä leffahyllyyni. Origins: Wolverine on kyllä mielestäni (aika paljonkin?) parempi, mutta hyvä tämäkin on ja se kuuluu keräilijän sielun mukaisesti hyllyyn.

Pidän hirveästi pidennetyistä versioista. Jos elokuva on todella hyvä, haluan ehdottomasti lisää! Etenkin fantasialeffat tuppaavat oikomaan juonta, ja silloin jotain oleellistakin voi jäädä pois. Esimerkiksi Jumperista oli leikattu pois kohtaus, missä päähenkilö puhuu psykiatrilleen nähneensä unia, missä siirtyy kotikaupunkiinsa (vaikka oikeasti hyppäsi sinne). Tämä tiedonpalanen auttaa paremmin selittämään sen, miksi päähenkilö päättää käydä vanhassa kotikaupungissaan.

Ei ehkä se paras esimerkki mutta ensimmäinen mikä tuli mieleen (eikä liity hobitteihin ja velhoon), pointti oli se, että ohjaaja joutuu leikkaamaan usein tärkeääkin pois ja haluan mielelläni nähdä ne kohtaukset. Olettaen tietysti että elokuva on hyvä, kolmen tunnin yawn-maratoni ei kyllä kiehdo.

Tilauksessani oli punaisen ja mustan (päävärini, luonnollisesti) lisäksi lilaa, joten halusin tehdä lila-mustat kynnet aika helposti ja nopeasti. Mustat tipit, hopeista glitteriä, lilaa koristeteipiä ja pieniä kiviä. Kuva otettu heti kynsien top coattauksen jälkeen ja nämä on tosiaan pikaisesti tehty, joten pientä mustaa suttua löytyy kynnen vierestä. Jos suttaan lakkaa sormeen iholle, annan sen yleensä kuivua rauhassa. Kuivuttuaan sen lähtee todella helposti, vähän kun hieraisee niin lähtee heti. Jos ottaisin heti kynsilakanpoistoaineella, voisin osua kynteen ja sutata sen, joten tämä tapa on helpompi.

Peliasiaa! Jokin aikaa sitten Shadow Warrior oli Steamissa vain n.10e, niin se oli pakko ostaa. Se vaikutti todella hyvältä jo ennen ilmestymistään, enkä pettynyt kyllä yhtään! En yleensä pidä fps-peleistä, ja tässäkin on valittavana erilaisia aseita, mutten käytä niitä (paitsi välillä pomoissa). Käytän pääosin katanaa ja demonin antamia voimia, ja se tekee pelistä paljon mielenkiintoisemman. Parasta pelissä on silti valtavan egon omistavan päähenkilön ja sarkastisen demoniapurin välinen sanailu sekä peliin ripotellut koomiset pätkät. Verinen peli kyllä on - katanalla huiskitaan ihmisiä ja örkkejä palasiksi - joten siitä varoitus, mutta muuten suosittelen kyllä mieluusti. Piilotettuja asioita on hauska nuuskia ympäri kenttiä, ja hahmoa voi rakentaa aika hyvin omaan pelityyliin sopivaksi. Traileri.

Loppuun herkkuja. Poikaystävä toivoi mustikkarahkapiirakkaa, joten pitihän sellainen tehdä. Pienen palan maistion ja oli hyvää, pitää jotenkin kehittää maidoton versio rahkamarjapiiraalle.

Onpas keittiössä keltainen valo, kaikki siellä kuvattu on oudon keltaisen näköistä.. Pitää tästä lähtien tuoda leipomukset olohuoneeseen kuvattaviksi ^^'

First day of school, again

Tänään piti sitten palata koulun penkille. On kyllä vähän turhauttavaa jankata pari kukautta samoja asetteluohjeita ja "I have on appointment" -tason englantia, mutta pian sekin on ohi. En huomannut napata asukuvaa, mutta päällä oli viime postauksen grumpy cat paita ja muhkeat plattarit. Suunnitelmissa laittaa lähipäivinä lolitaa kouluun.

Tässä maanantain asukuva, oli niin lämmin sää että ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan en tarvinnut pitkähihaista! Kyynärpäihin asti ulottuvan paidan pistin kyllä alle, ja ranteissa oli niin orpo olo, että oli pakko laittaa jotain rannekkeita. Housut myös viime postauksesta, pienemmät oli sopivammat niin suuremmat ovat tuunausmateriaalia. Tuo kauluspaita on ihana, tykkään epäsymmetrisestä printistä <3

Sitten ostoksia. Diablon lisäosa tuli vihdoin! Halusin fyysisen kopion ja se kolahti tänään postiluukusta, pian pääsen pelailemaan. Lisätunnelmia siitä testipelauksen jälkeen.

Kirpparilta tarttui mukaan Metallican -04 paita. Tämä on päällä melkoinen teltta, mutta sillä on loistavia tuunausmahdollisuuksia. Printti on sekä edessä että takana hieno. Takaa en tietenkään älynnyt ottaa kuvaa, mutta näätte sen kun kerkeän suunnittelemaan tälle jotain.

Ja loppuun kirjaostos. Tilasin Hobitin englanniksi ja se väitti olevansa "pocket hardback" eli kovakantinen pokkari. Ihmettelin jo silloin että mitäköhän moinen tarkoittaa, mutta juuri sellainen se on! Pikkuruinen kovakantinen kirja, vaikuttaa todella näppärältä ja kestävältä ottaa jonnekin reissuun mukaan. Huushollissa ei ole tällä hetkellä banaaneja (vaikka ne hyviä ovatkin) joten sandwich for scale.

Lolitaa tulossa piakkoin lisää, olen tilannut (vähän liian) paljon kaikenlaista kivaa, odottelen niiden saapumista. Lisäksi viikonloppuna on synttärit eli hyvä syy pukeutua! ^^

Peliasiaa

Varoitus: jos pelaaminen ei kiinnosta yhtään, hyppää tämä postaus yli ^^'

Viikonloppuna saatiin vihdoin toinen hylly peleille. Seinätilaa ei riittänyt kunnolliselle kirjahyllylle, joten kaksi minihyllykköä vaatekaapin ja oven välissä sai riittää :'D Varjoisa nurkka, mutta väliäkös sillä.

Aikaisemmissa kuvissa on ainakin ollut taustalla pelijulisteita ja olen jossain saattanut mainita pelaavani, mutta haluan nyt puhua pelaamisestani vähän laajemmin.

Yhtä paljon kun käytän itse pelaamiseen menee netissä sihen, että katson lets play -videoita, streameja tai peliuutisia.Tilasin ennen Pelaajaa monta vuotta, mutta kun opiskelijana rahat olivat vähissä ja tiesin kaiken netin kautta jo ennen kuin sain lehden käteeni, päätin (hieman haikeana) lopettaa tilauksen.

Itse pelaaminen tapahtuu monessa muodossa, oikeastaan ainoa millä en pelaa on kännykkä (älypuhelimeen saisi vaikka mitä pelejä, mutta olen tehnyt sen päätöksen etten lataa yhtäkään, koska pelikiintiö tulee muutenkin täyteen). Taloudessa on seitsemän konsolia ja PSP, sekä tietenkin tietokone. Olin ennen pelkästään konsolipelaaja, mutta poikaystäväni näytti tietokonepelien ihmeelliset salat ja upeat grafiikat, ja nykyään pelaan molemmilla. PS2 on ollut suosikkini, sain sen joululahjaksi silloin kun se ilmestyi, ja sille olenkin haalinut kaikkein eniten pelejä - ennen kuin muutettiin yhteen myin ison osan mitä olin pelannut läpi - ja monet niistä kuuluu yhä suosikkeihini. Vanhat Spyrot, Chras Bandicootit ja Ratchet & Clank ovat yhä niitä, mitä pelaan läpi uudestaan ja uudestaan. Kaikki näistä ovat tosin huonontuneet ajan myötä, uusimpia pelejä en ole enää edes ostanut. Muuten pelimakuni on aika laaja: ajopelit (Burnout <3), seikkailu, platformerit, aivopähkinäpelit, kauhu, melkein kaikki käy. Ainoastaan JRPG:itä en ole pelannut niiden työläisyyden vuoksi, ja räiskintäpeleihin en ole mieltynyt. Ainakaan sotapelejä en voisi kuvitella pelaavani montaa tuntia putkeen: omistan pari Medal of Honoria ja niitä voi hetken pelata, mutta kaipaan ammuskelun kaveriksi muutakin. Esimerkiksi GTA V on todella hauska pelata, etenkin kavereiden kanssa.

Konsolit tosiaan ovat NES, SNES, XBox, XBox360, PS1, PS2, PS3 (ja PSP). Koska tietokoneen näyttöjä on kaksi, sain idean - miksei myös kaksi TV:tä? Vanha putkitelkkari vanhoille konsoleille ja 39" littutv uusille konsoleille. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta Super Mario oli aika hirveää katsottavaa, kun pikselin koko venyi aivan liian suureksi. Ja kun tv-taso on tarpeeksi iso konsolitilan vuoksi, siihen mahtui kaksi telkkaria joten why not? Tason alemmissa koloissa pidetään varaohjaimia ja paria sillä hetkellä eniten pelattua peliä, yritän pitää huolen ettei puolet pelihyllystä päädy siihen :'D Kahdessa piilossa olevassa kolossa on random roinaa, yksi kolo menee isoimmalle kaiuttimelle (pikkukaiuttimet mahtui telkkareiden taakse). Halusin kunnon äänentoiston, koska se lisää heti tunnelmaa pelien lisäksi myös elokuviin.

Tason takaa pilkistää ompelupöytäni sotku, mutta sen eteen tarvitaan tilaakin joten konsolitaso on heti sohvassa kiinni. Sohva on levitettävä ja todella mukava, sen kun avaa voi makoilla ja pelata tai katsoa leffoja nin kauan kuin vapaa-aika antaa periksi :P Ja sohva söi todella kätevästi sisäänsä Guitar Heron kolme kitaraa ja rummut (muun sälän lisäksi), joten vaikka se onkin iso, se säästää tilaa tavalliseen sohvaan verrattuna. (Istun kuvaa varten selkänojalla, Marilyn Mansonin seinälippu näkyy aika hyvin! Klamydian taas oli liian vaalea.)

Loppuun voin vaikka selittää pelistä, mitä pelaan nyt eniten eli Diablo kolmosesta. Pelasin sen pari kertaa läpi tietokoneella kun se ilmestyi, witch doctor oli suosikkini. Pelissä on ongelmansa ja miinuksensa mutta se oli silti mielestäni hyvä peli, joten nyt kun se ilmestyi konsolille, olemme pelanneet sitä kaksinpelinä. Tykkään siitä ettei sitä toteutettu split screenillä, vaikka välillä teleporttaus tökkii ja kumpikaan ei vaan voi liikkua jos olemme vaikka eri kulmien takana. Omat lootit olisivat olleet kiva, mutta plussaa kun auction house on poistettu!

Tavallaan on hyvä että pc-version pelaamisesta on aikaa, koska kaikki valikot on luonnollisesti täytynyt uudistaa. Nyt muutos ei tunnu niin pahalta kun olen ehtinyt jo vähän unohtaa miltä ne ennen näytti, vaikka PC:n oli mielestäni selkeämpi, ainakin skillien ja inventoryn osalta. Nyt pelaan demon hunterilla, hahmo mitä en ole ennen pelannut ja siksi valitsin juuri sen. Täytyy myöntää että etenkin kaksinpelinä se on erittäin koukuttava, ja vaikka konsolin grafiikat eivät tietokoneelle pärjääkään, sohvalla on tullut silti paljon aikaa kulutettua. En osaa täysin sanoa, kummasta pidän enemmän: Diablon PC vai konsoliversiosta. Molemmat ovat viihdyttäviä.

Siinä oli vähän pelilöpinää, en tiedä kuinka hyvin se liittyi blogini sisältöön... Mutta koska pelaaminen on sen verran iso osa elämääni, ajattelin kirjoittaa siitä silloin tällöin. :)