Sekalaista

Kiireinen viikko, mutta Qutielandin tilaukseni tuli vihdoin! Tai no, tuli ja jämähti tulliin. Siitä lisää kun saan sen oikeasti käsiini, mutta odotus on kova - ja viikonloppu edessä.

Tilaamani the Shining tuli, tämä pitää lukea ennen Doctor Sleepiä. Ennen niitä luen kyllä Hobbin kirjat, kunhan ne saapuvat. Wolverinen löysin huimaan kolmentoista euron hintaan, niin se löysi tiensä leffahyllyyni. Origins: Wolverine on kyllä mielestäni (aika paljonkin?) parempi, mutta hyvä tämäkin on ja se kuuluu keräilijän sielun mukaisesti hyllyyn.

Pidän hirveästi pidennetyistä versioista. Jos elokuva on todella hyvä, haluan ehdottomasti lisää! Etenkin fantasialeffat tuppaavat oikomaan juonta, ja silloin jotain oleellistakin voi jäädä pois. Esimerkiksi Jumperista oli leikattu pois kohtaus, missä päähenkilö puhuu psykiatrilleen nähneensä unia, missä siirtyy kotikaupunkiinsa (vaikka oikeasti hyppäsi sinne). Tämä tiedonpalanen auttaa paremmin selittämään sen, miksi päähenkilö päättää käydä vanhassa kotikaupungissaan.

Ei ehkä se paras esimerkki mutta ensimmäinen mikä tuli mieleen (eikä liity hobitteihin ja velhoon), pointti oli se, että ohjaaja joutuu leikkaamaan usein tärkeääkin pois ja haluan mielelläni nähdä ne kohtaukset. Olettaen tietysti että elokuva on hyvä, kolmen tunnin yawn-maratoni ei kyllä kiehdo.

Tilauksessani oli punaisen ja mustan (päävärini, luonnollisesti) lisäksi lilaa, joten halusin tehdä lila-mustat kynnet aika helposti ja nopeasti. Mustat tipit, hopeista glitteriä, lilaa koristeteipiä ja pieniä kiviä. Kuva otettu heti kynsien top coattauksen jälkeen ja nämä on tosiaan pikaisesti tehty, joten pientä mustaa suttua löytyy kynnen vierestä. Jos suttaan lakkaa sormeen iholle, annan sen yleensä kuivua rauhassa. Kuivuttuaan sen lähtee todella helposti, vähän kun hieraisee niin lähtee heti. Jos ottaisin heti kynsilakanpoistoaineella, voisin osua kynteen ja sutata sen, joten tämä tapa on helpompi.

Peliasiaa! Jokin aikaa sitten Shadow Warrior oli Steamissa vain n.10e, niin se oli pakko ostaa. Se vaikutti todella hyvältä jo ennen ilmestymistään, enkä pettynyt kyllä yhtään! En yleensä pidä fps-peleistä, ja tässäkin on valittavana erilaisia aseita, mutten käytä niitä (paitsi välillä pomoissa). Käytän pääosin katanaa ja demonin antamia voimia, ja se tekee pelistä paljon mielenkiintoisemman. Parasta pelissä on silti valtavan egon omistavan päähenkilön ja sarkastisen demoniapurin välinen sanailu sekä peliin ripotellut koomiset pätkät. Verinen peli kyllä on - katanalla huiskitaan ihmisiä ja örkkejä palasiksi - joten siitä varoitus, mutta muuten suosittelen kyllä mieluusti. Piilotettuja asioita on hauska nuuskia ympäri kenttiä, ja hahmoa voi rakentaa aika hyvin omaan pelityyliin sopivaksi. Traileri.

Loppuun herkkuja. Poikaystävä toivoi mustikkarahkapiirakkaa, joten pitihän sellainen tehdä. Pienen palan maistion ja oli hyvää, pitää jotenkin kehittää maidoton versio rahkamarjapiiraalle.

Onpas keittiössä keltainen valo, kaikki siellä kuvattu on oudon keltaisen näköistä.. Pitää tästä lähtien tuoda leipomukset olohuoneeseen kuvattaviksi ^^'